noniin, elikkä. Taas olen ollut kiikun kaakun , mutta nyt jonku aikaa tässä laihdutellut stressaamatta, ihme kyllä. Mulla on  ollut suunnitelma miten syön, mutta jos nyt oon syöny enennän kuin olin ajatellut, se ei oo mun maailmaa kaatanu :> ehkä mä pääsen pikkuhiljaa eroo mun syömishäiriö tavoistani ja ajatuksistani itsestää, että voin elää niinku normaalit ihmiset. Normaalit ihmisethän voi hyvinki laihduttaa, eikä se ole mitään pakko laihdutusta. Ahmimistakaan ei ole ollut, huh luojan kiitos. Ainoa masennuksen  syy on nyt se kun koulu ei mene niin hyvin, kun oon kuvitellu.  sain edellisestä kokeesta 8-, ihan hyvä jollekkin muulle mutta mulle se ei riitä! Viime vuonna keskiarvoni oli 9 ja  puoli ja tänä vuonna laskee :s en ehkä oo panostanu tarpeeks koulunkäyntiin. Että mua alko toi koulujuttu ärsyttää kotimatkalla ni meinasin jo et perun mun tän päivän menot enkä tee mitää. mut luulen kyl et on parempi lähtee ulos mielummin, etten jää tänne sisälle nysväämään. vaikkapa ahmimaan? Pikkasen piristää se, että tulee joulu ja se että isi lupasi ostaa mulle, yhet kengät mistä oon haaveillu, muttei oo ollu rahaa : ) se vielä piti kirjoittaa että havaitsin kanssa, ettei se syöminen ja laihtuminen oo enää mun ainoo ongelma, eli silloinki vaikka on mennyt ruokailut niinkuin pitäs ni  joku voi silti ärsyttää. Ennen ärsytyksen aihe oli aina se, että on syönyt liikaa tai joku muu siihen liittyvä. Muut asiat ei ennen mua haitannu, kunhan syöminen oli mennyt hyvin.